Mobiililaitteiden mediakäyttö on rajussa kasvussa. Joka viides suomalainen lukee viikoittain lehtien sisältöä tabletilta. Kolme kovaa testasivat viiden valtakunnallisesti ilmestyvän sanomalehden iPad-sovellukset. Mukana olivat Helsingin Sanomat (HS), Hufvudstadsbladet (HBL), Iltalehti (IL), Ilta-Sanomat (IS) ja Kauppalehti (KL).
Lehtiä testissä on viisi, mutta sovelluksia käytössä seitsemän. Molemmilla iltapäivälehdellä sovelluksia on kaksi. Toisesta sovelluksesta luetaan ilmaiseksi jaettavia verkon sähkeuutisia ja toisesta näköislehteä.
Keskityimme testissä maksullista sisältöä tarjoavien lehtisovellusten helppokäyttöisyyteen ja toimivuuteen. Testaajat antoivat pisteitä ja sanallisia arvioita seuraavista näkökulmista: käytön aloittaminen, helppotoimisuus käytössä ja sisällön monipuolisuus.
Testaajiksi etsimme porvoolaisia saaristolaisia ja veneilijöitä: digilehti ei ole riippuvainen postin kulusta tai postipojan polkuvauhdista. TV-jutun kuvauksen järjestimme Pellingin saaristoon, jonka pääsaarille tosin kulkee lautta, ja aamun varhaisjakelukin toimii.
Porvoolainen Hans Haase on liiketoimintajohtaja. Hän ei ole ostanut paperista lehteä yli vuoteen, vaan lukee kaiken journalismin verkosta. Digitaalisesta uutissisällöstä hän maksaa Kauppalehdelle.
Innokas purjeveneilijä Jari Wetterstrand työskentelee Porvoossa ammattioppilaitoksessa. Wetterstrand on lukenut näköislehtiä tabletilta, mutta voimassa olevaa digitilausta hänellä ei ennen testiä ollut.
Asia käsitellään ammattitaitoisemmin maksetuissa versioissa.
Karl-Erik Liljeström täytti juuri 70 vuotta. Liljeström muutti takaisin sukujuurilleen Pellinkiin jäätyään eläkkeelle. Liljeströmin suku on asunut Pellingin saaristossa “niin pitkään kuin kirkonkirjoja riittää”. Hänen esi-isänsä työskentelivät saarella luotseina. Liljeström käytti testissä iPadia ensimmäistä kertaa, mutta tietokoneita hän on käyttänyt työnsä takia 1960-luvulta lähtien.
Tabletille suunniteltu lehti vai paperilehden kopio?
Testaajamme päätyivät käyttämään sovelluksia eri tavoin. Wetterstrandille ja Haaselle jo entuudestaan tutumpia olivat näköislehdet ja he lukivat testissä pääasiassa niitä. Liljeström luki tarkemmin myös HBL:n ja Hesarin tablettilehtiä.
Tablettilehdellä tarkoitamme digijulkaisua, jonka taitto on erikseen suunniteltu tabletille (HS Päivän lehti, HBL Kväll). Näköislehti puolestaan on paperilehti siirrettynä käytännössä sellaisenaan iPadiin, varustettuna muutamin lisäominaisuuksin (IS, IL, KL).
Näköislehtiä on ollut tarjolla jo pitkään, ja liki kaikilta sanomalehdiltä paikallislehtiä myöten sellainen löytyy. Tabletille suunniteltu taitto ja jäsentely on tietääksemme tarjolla vain Helsingin Sanomilla ja Hufvudstadsbladetilla. HS:n sovelluksen sisällä on valittavana rinnakkain sekä tabletti- että näköislehti.
Käytettävyydeltään sovellukset ovat toimivia eikä teknisiä esteitä ole.
Kokonaisuutena testaajat toteavat, että sanomalehden voi hyvin lukea päivittäin tabletilta. Käytettävyydeltään sovellukset ovat toimivia eikä teknisiä esteitä ole. Digi- vai paperi -valintaan vaikuttaa lähinnä tottumus.
– Mä yllätyin positiivisesti digilehtien journalismin tasosta verrattuna netin ilmaisiin uutisiin. Asia käsitellään ammattitaitoisemmin maksetuissa versioissa. Varmaan tulen tilaamaan jatkossa tabletille ainakin pari lehteä, Jari Wetterstrand sanoo.
Helsingin Sanomilla laajin sisältö
Helsingin Sanomien tablettisovellus miellytti testaajia.
– Helsingin Sanomat on ollut pitkään ykköslehti Suomessa, ja kyllähän se edelleenkin tasonsa pitää, Jari Wetterstrand sanoo.
Parannettavaa kuitenkin löytyi. Iso näköislehti latautui hitaasti. Tämä harmitti etenkin hitaampien verkkoyhteyksien varassa saaristossa. Wetterstrand valitteli lisäksi, että lehteä ei voinut alkaa lukea jo lataamisen aikana. Tämä ominaisuus yhdistää näköislehtiä. HS:n tablettilehdessä otsikoiden selailun voi aloittaa sillä välin kun sovellus lataa muita sivuja.
Wetterstrand kaipasi sovellukseen hakutoimintoa.
Sovelluksen avaussivu koettiin liian täyteen ahdetuksi. Samat otsikot myös toistuivat sivulla moneen kertaan.
– Ekan kerran kun HS:n sovellusta katsoin, tuntui, että otsikoita on aivan hirveästi. Että auts, mullahan menee koko päivä kun rupean tätä lukemaan. Olen tottunut Kauppalehteen, joka on nopeasti selattu ja luettu, se vie kymmenen minuuttia, Haase puntaroi.
Haasen mielestä Hesari “vie mennessään” eikä sitä siksi “uskalla” päivällä työaikana lukea.
Karl-Erik Liljeströmin mielestä tabletille erikseen tehdyt HBL:n ja HS:n tablettilehdet olivat käytettävyydeltään näköislehtiä tarjoavia sovelluksia (KL, IL, IS) “jonkin verran parempia”. HS:n tablettilehden sisällä aiheet oli jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi.
Hufvudstadsbladetin käyttöliittymä paras
Hufvudstadsbladetin sovelluksessa tuorein lehti latautui Wetterstrandin mukaan laitteelle testilehdistä nopeimmin.
Sovelluksen avausnäkymä oli hänen mukaansa selkeä.
– Se on kuin lehtiä hyllyssä, valitse uusi tai katso vanhempaa, hän sanoo.
Wetterstrandin mielestä HBL:n käyttöliittymä oli testituotteista paras ja monipuolisin.
Haase kiinnitti huomiota lehden hyvään skaalautuvuuteen: kun tablettia käänsi pystyyn tai vaakaan, mukautui lehden aukeama tähän mielekkäällä tavalla.
HBL:n tablettilehti on erikseen laitteelle suunniteltu, mutta siinä voi lisäksi näköislehtien tapaan suurentaa tekstiä tai näkymää sormieleellä. HS:n tablettilehdessä tekstin koko valitaan erillisestä “napista”.
Iltalehteä moitittiin helpoksi
Irtonumero oli Wetterstrandin mielestä helppo maksaa. Sovelluksessa oli riittävästi toimintoja.
Toi viihde ei ole asia mitä mä haen lehdistä.
– Zoomaus on helppoa. Se on muuten asia, joka on paperilehteen verrattuna positiivinen asia. Ei tarvitse vaihtaa toisia laseja naamaansa, 70-vuotias Liljeström sanoo.
Liljeström veistelee, että myös Iltalehden sisältö oli “helppoa”. Hänen mielestään Iltalehden sisältö oli viihteellisempää kuin Ilta-Sanomien.
– Toi viihde ei ole asia mitä mä haen lehdistä, sitä löytyy tuolta sosiaalisesta mediasta ja joka paikasta niin paljon, että siitä on vähän niinkun yliannoksenkin saanut, Wetterstrand tuumii.
Lehtien yhteydessä olevat videot jäivät testaajilta katsomatta. Niitä on riittävästi testaajien mielestä sosiaalisessa mediassa.
Ilta-Sanomat ilmestyy lehtikioskiin
Iltalehti oli oma sovelluksensa, mutta Ilta-Sanomien tuorein näköislehti latautuu Applen iPadin omaan sovellukseen nimeltä Lehtikioski.
– Se on vähän piilossa siellä. Tietenkin jos siellä on muitakin lehtiä, niin sitten se on ihan hyvä, Wetterstrand sanoo.
Liljeström sanoo, että hänen mielestään Ilta-Sanomien sovellus oli Iltalehden sovellusta parempi. Myös lehden sisältö oli aavistuksen Iltalehteä asiallisempi.
Kaikki testaajat antoivat iltapäivälehdille selvästi muita lehtiä heikommat pisteet kun puhe oli sisällöstä.
– Sensaatiohakuisia aiheita, en lukisi vapaaehtoisesti, Haase tiivisti.
Kauppalehden sovellus yksinkertainen
Kauppalehti latautui hitaasti, mutta yksinkertaisuus miellytti testaajia.
– Yksinkertaisin käyttöliittymä näistä kaikista, ja toisaalta vähiten sivuja eli tarviiko olla kaikkia hienoja ominaisuuksia, Wetterstrand sanoo.
Hans Haase lukee työnsä takia digitaalista Kauppalehteä päivittäin.
– Sitä on kiva lukea ja se on mielenkiintoinen, Haase sanoo.
Uutuutena iltapainokset
Uutta Suomessa ovat mobiililaitteille suunnitellut tiiviit “iltapainokset”, jollaisia julkaisevat vain Hesari ja HBL. Ne käärivät siis kaksi uutispakettia vuorokaudessa. HBL Kväll oli iltapainosten ladunavaaja, HS Ilta seurasi perässä. Myös Tampereen seudun maakuntalehti Aamulehti on kertonut kehittävänsä iltapäiväpainosta. Suomen Lehdistön mukaan Alma Media hiihtelee tässäkin kuitenkin omia latujaan.
– Varsinkin jossain hektisessä ajankohdassa, niin se iltapainos on tosi hyvä täydennys sille aamupäivän lehdelle, Wetterstrand sanoo.
Haase toivoo lehtisovelluksilta räätälöitävyyttä, että lukija voisi muokata digilehden etusivun oman kiinnostuksensa mukaiseksi.
Mobiililukeminen kovassa kasvussa
Tuoreen kyselyn mukaan peräti kolmannes suomalaisista lukee sanoma- ja aikakauslehtiä matkapuhelimeltaan viikoittain, tablettia juttujen lukuun käyttää joka viides. Mobiililaitteiden mediakäyttö on rajussa kasvussa. Valtakunnan suurin sanomalehti Helsingin Sanomat kertoo, että sen tablettisovelluksia käyttää vajaat 100 tuhatta henkilöä.
Digijournalismista maksaa tai voisi harkita maksavansa vain 23 % KMT-kyselyn vastaajista.
Digilehti on sanomalehteä selvästi halvempi tehdä, kun mediatalo säästää paino- ja jakelukuluissa. Tämä näkyy myös kuluttajahinnoissa. Esimerkiksi Hesarin ja HBL:n digitilaus on noin puolet paperilehden tilausta halvempi. Iltapäivälehtien himolukija säästää tätäkin enemmän. Kauppalehti pitää kustannussäästöt itsellään, sillä digitilauksen hinta on verrattain lähellä paperilehden tilaushintaa.
Sanomalehtien kannalta huolestuttava tieto kuitenkin on, että Kansallisen mediatutkimuksen laajan kyselytutkimuksen mukaan digitaalisesta journalismista maksaa tai voisi harkita maksavansa vain 23 prosenttia kyselyn vastaajista.
Plussat ja miinukset
Testin voittaja: Helsingin Sanomat
Hinta: 14,90 € / kk
+ Selkeä käyttöliittymä
+ Hyvä ja selkeä aihejako
+ Taustoittavia juttuja
+ Eniten sisältöä
+ Ammattitaitoista journalismia eri aihealueilta
- Hakuominaisuus puuttuu
- Samat otsikot useaan kertaan
- Liikaakin aiheita ajankäytön kannalta
- Liikaa mainoksia
2. Hufvudstadsbladet: eHBL
Hinta: 17,45 € / kk
+ Selkeä käyttöliittymä
+ Paras toiminnallisuus
+ Asiapitoinen sisältö
+ Hyvä asiakaspalvelu ongelmatilanteissa
- Hidas uutisointi esimerkiksi urheilussa
- Ei suostunut App Storessa heti latautumaan
- Selailussa toistuva HBL:n oma mainos ärsytti
- Ehkä liikaa vaihtoehtoja ostotilanteessa sekoittamassa ensikertalaisia
3. Kauppalehti: KL Lehdet
Hinta: 29-32 € / kk
+ Hyvä ja selkeä lehti kuin paperilehtikin
+ Hyvä luettavuus
+ Taloudesta positiivisessa hengessä kerrottuna
+ Ei liikaa sivuja
- Yksinkertaistettu käyttöliittymä
- Jatkuvasti muuttuvat lukutarjoukset
- Lataus ei aina huonolla yhteydellä onnistu
- Pysty- ja vaakasuunnan muutos ei aina toimi
4. Iltalehti: IL Päivän lehti, IL
Hinta: 9,90 € / kk tai 1,79 € / kpl
+ Luettavuus hyvä
+ Helppo ostaa irtonumero
+ Selkeä ja hyvä valikko yläkulmassa
+ Haastaa ja paljastaa epäkohtia yhteiskunnassa
- Sisältö voi jäädä pintapuoliseksi
- Alavalikko menee helposti päällekäin iPadin oman toiminnon kanssa
- Miksi samat jutut usein molemmissa iltapäivälehdissä?
- Sensaatiohakuisia aiheita, juorulehti
5. Ilta-Sanomat: IS Päivän lehti, IS
Hinta: 9,90 € / kk tai 1,79 € / kpl
+ Hyvä käyttöliittymä
+ Helppo maksaa
+ Toimiva lukukokemus
+ Helppo asennus
+ Paljastaa epäkohtia yhteiskunnassa
- iPadin lehtikioskissa lehti oli hiukan piilossa
- Viihteellinen sisältö
- Paperilla erottuu paremmin Iltalehdestä